Ruotsin kruununperimyslaki

Ruotsin kruununperimyslaki (ruots. successionsordningen, SFS 1810:0926^[1]) on vanhin Ruotsin neljästä voimassa olevasta perustuslaista. Se hyväksyttiin vuoden 1810 valtiopäivillä Örebrossa ja saatettiin voimaan 26. syyskuuta samana vuonna. Laissa säädetään valtaistuimen kruununperimysjärjestys, eli se, kenestä saa tulla Ruotsin kuningas tai hallitseva kuningatar. Lain voimaantulon myötä oikeuden valtaistuimeen sai Bernadotten suku.

Kruununperimyslaki määräsi alkujaan, että kuninkaan arvon voivat periä Kaarle XIV Juhanan miespuolisten jälkeläisten miespuoliset lapset, eli perimysjärjestys oli agnaattinen primogenituuri. Tämän vuoksi esimerkiksi Kaarle XV:n ainoa lapsi, prinsessa Lovisa, ei voinut periä kruunua, vaan valtaan nousi Kaarlen veli Oskar. Vuodesta 1980 lähtien kruunun voivat periä kaikki Kaarle XVI Kustaan jälkeläiset sukupuolesta riippumatta, eli järjestys on nykyään absoluuttinen primogenituuri.

1. ↑ Successionsordning (1810:0926); (SO) | Lagen.nu lagen.nu. Viitattu 21.11.2020.